sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Tuomarin mietteitä


Oliveassa osa tytöistä valmentaa oman seuran pienempiä jumppareita tai käy tuomaroimassa kisoissa. Cailap Cup oli tämän kauden ensimmäinen kilpailu mestaruussarjalaisille Olivean avatessa kautensa ensi viikonloppuna Etelä-Suomen aluekilpailuissa.


Joukkueiden lisäksi myös tuomareiden täytyy valmistautua erityisen huolella syksyn ensimmäisiin kilpailuihin. Alkulämpöä voi hakea vierailemalla seurojen kisakatselmuksissa tai joukkueiden harjoituksissa. Cailap Cup on omalla tavallaan syyskauden hauskin kisa, koska näkee kaikki ohjelmat ensimmäistä kertaa. Lisäksi välinekaudella ohjelmien hiomattomuus tuo vapaakautta enemmän jännitystä. (Terveisiä vaan iskälle, joka aivan erityisesti odottaa välinekisoja. Kisojen jälkeen saa aina kuulla kisojen Top 3 -pudotukset. Viime vuonna aluekisojen ykköstittelin sai vanne, joka karatessaan osui koristeena olevaan sisääntulokaareen irrottaen siitä ilmapalloja.)


Kisoissa tuomarin tie alkaa voimistelijoiden tapaan harjoituksista. Katsomossa voi vielä keskustella vieruskaverin kanssa sääntöjen tulkintakysymyksistä ja seurata tarkasti etenkin tuomaroitavan sarjan joukkueita. Harjoituksista matka jatkuu tuomaripalaveriin ja siitä edelleen esittelymarssiin – sitten alkavat kisat!


Kilpailupäivä tuntuu varmasti pitkältä niin tuomareista, katsomossa istuvista vanhemmista kuin kilpailevista voimistelijoistakin. Kisoissa nähtiin kuitenkin alkukaudesta huolimatta mielenkiintoisia ohjelmia ja eläytymistä. Kupittaan suuressa hallissa musiikit tosin tuntuivat puuroutuvan harmittavasti, mutta naru toi mukavaa vaihtelua joukkuevoimisteluareenoille. 

Monen tunnin keskittyminen vie kuitenkin voimat, eikä paluumatkalla bussissa jaksa enää riehua yhtä lujaa kuin kymmenenvuotiaana. Väsyttää siitäkin huolimatta, että tuomareilla on aikas hyvät karkkitarjoilut. :)

-Eevis

lauantai 13. lokakuuta 2012

Maalataan parempi maailma!


Viime syksyn tapaan myös tänä syksynä kaivettiin pensselit esiin ja ryhdyttiin maalaamaan kisapukuja uuteen uskoon. Meidän ahkera Marjo on tänäkin vuonna ommellut jokaiselle maalauskankaan eli puvun valmiiksi.

Maalaaminen on ihanan rentouttavaa, eikä se ole niin nokonuukaa mikäli maalia sohaisee vahingossa hihaan mahan sijaan. Koko komeus kuorrutetaan kuitenkin paljeteilla ja strasseilla, joten pienet kauneusvirheet jäävät piiloon. Maalaamalla on helppo toteuttaa erilaisia tyylejä, kuvioita ja liukuvärjäyksiä yksiväriselle kankaalle. Kuviolliset kankaat kun on usein kalliimpia ja monimutkaisia leikkauksia on tietenkin vaikeampi ommella itse pukuun (tosin eiköhän meidän hoviompelija selviäisi mistä vain).

No, ainaskin maalaminen voittaa 6 – 0 miljoonien minisuikkujen leikkaamiseen! 




maanantai 1. lokakuuta 2012

Syksyn uudet kävyt


Olivean keskuudessa on selvästi hieman paniikkia ilmassa, kun kisat alkavat lähestyä, ohjelma vaikeutua ja jäljellä olevien harkkojen määrä vähentyä. Nyt ajateltiin kuitenkin esitellä Olivean uudet voimistelijat, onhan käpytiimi kokenut aikamoisen mullistuksen viime kevään jälkeen. Kevään kymmenen hengen kokoonpanosta on nyt jäljellä viisi tyttöä, sillä kesän aikana voimistelijoita on laonnut kuin viljaa loukkaantumisen, välinekauden dissaamisen sekä koulu- ja työkiireiden vuoksi.

Kilpakentillä on syksyllä kaikesta säädöstä huolimatta kahdeksan kipaletta voimistelijoita ja joukossa on kolme uutta tyttöä: Late, Maikki ja Vilpuri.

Alla esittelemme uudet tytöt muutaman haastattelukysymyksen avulla. Kuvat on otettu viime viikonlopun harjoituksista.


Late:

Mitä hassua treenikassistasi löytyy? – Lukko.

Lempiohjelma kautta aikojen? – Vanskujen Michael Jackson -ohjelmaa oli kiva tehdä, koska fanitan itsekin Jacksonia.

Aikaisempi seurasi? – Olen voimistellut Tampereen voimistelijoissa ja Jyväskylän naisvoimistelijoissa.

Minkälaista on ollut Riken valmennuksessa? – Rike on tiukka. :)


Maikki:

Milloin aloitit voimistelun? – Neljävuotiaana VVS:n satakielissä.

Mitä odotat syksyltä? – On kiva päästä kisaamaan ja tekemään pitkästä aikaa välineohjelmaa.

Mitä mieltä olet Uomiksen arkkitehtuurista? – Ihan kiva, hienompi tietty remontin jälkeen. Ei ole yhtään ikävä oransseja seiniä.


Vilpuri:

Mikä on isoin esine, jota raahaat treenirepussa mukana? – Koulukirjat.

Aikaisempi seura? – Tapanilan Erä.

Treenisortsit vai –trikoot? – Sortsit ja sukkikset.

Kivoin voimistelumuisto? – Esiintymismatka Saksaan joukkueen kanssa pari vuotta sitten.