Kisamatto korkattu!

Mustan Kissan Cup lauantaina 24.3. todisti vähintään sen, että kilpasarjassa naisten sarjasta on tulossa mielettömän tiukka tänä keväänä! Olivean osalta kisa oli kokonaisuudessaan onnistunut. Pisteitä kertyi 19,26 (4,80 4,30 10,16) ja tulokseksi tiukassa kisassa kuudes sija. Suoritukseen mahtui muutama selkeä virhe ja vielä jonkin verran on hiomistyötä tehtävä. Kuitenkin jäi hyvä fiilis, tästä on hyvä jatkaa loppukauteen!

Upeista kuvista kiitos Petri Vilhuselle!

World Cuppia ja kisoihin valmistautumista!

Vajaa viikko kisakauden avaukseen, jaiks! Olivea suuntaa lauantaina Mäntsälään Mustan Kissan Cuppiin, jossa ohjelma saa ensiesityksensä kilpamatolla. Edellisen postauksen kuvasta voi kukin tulkita mitä haluaa ohjelmamme teemasta ja musasta. ;)

Viime viikonloppu Vantaan Voimisteluseuran aktiiveilla meni World Cupin toteuttamisessa. Myös kävyt olivat kolme päivää töissä Lumon monitoimikeskuksessa. Meillä tehtävänä oli perjantaina mattojen teippausta (yllätykseksemme kisamattoon piti myös mitata ja teipata rajat) ja lauantaina ja sunnuntaina hoidimme "kisaputkea". Kielimuurista huolimatta kaikki sujui hyvin ja jälkeenpäin telkkarista katsottuna kisa näytti hienolta. Viikonlopun aikana myös VVS:n maskotti Vivi teki debyyttinsä ja Vivin kaverina Vivin Tähtiasemalla oli Kettutyttö Eevis!

Vielä on keskiviikko ja perjantai aikaa saada ohjelma viimeisteltyä kisakuntoon ja tehdä onnistuneita toistoja. Jännityksellä odotamme kisoja ja niihin onkin hyvä lähteä Marjon tekemien pukupussien kanssa! Nähdään Mäntsälässä! :)

Olivea keväällä 2012!

Ohjelman hiomista ja strassien liimaamista...

sitä on ollut Olivean viime viikot tulvillaan! Olemme joutuneet treenaamaan ilman valmentajaa muutamaan otteeseen ja tilanteeseen tottumattomina volyymitaso on välillä koetellut tärykalvoja ja hermoja, kun ohjelman hiontavaiheessa kymmenen käpyä koittaa samanaikaisesti kertoa mielipidettään! :D Perjantaina meitä oli onneksi kaitsemassa Jaana ja Jenna, ja tänään sunnuntaina saatiin viimeinkin Rike takaisin salille pitämään komentoa yllä. Tulevana tiistaina järjestetään VVS:n kisakatselmus ja se onkin Olivealle tämän kevään ensimmäinen esiintyminen. Ensimmäisiin kisoihin on onneksi vielä muutama viikko aikaa kasvattaa kuntoa ja ennen kaikkea saada ohjelma priimakuntoon!

Kisapuvut ovat koristeluvaiheessa, mutta tällä kertaa aikataulu ei antanut myöden yhteisille koristelutalkoille. Mallipuvusta on räpsitty lukuisia kuvia niin kännyköillä kuin järeämmillä järjestelmäkameroilla omatoimista kotikoristelua helpottamaan. Taustalla näkyvät vielä yhden Irena-joukkueen "hieman" vaiheessa olevat puvut, mutta tehokasta peliaikaa ennen tiistaita on jäljellä vielä monta tuntia! ;)

Ja jottei jo ennestään tiukka aikataulu olisi liian löysä, niin myös muutama pari tossuja odottaa vielä valmistumistaan niin ikään tiistaiksi!

Treeni- ja koristeluintoa toivottaa,
Marjo

Kouluttautumista ja harjoituksia ”hiihtolomallakin”

Toisin kuin monet nuoremmat voimistelijat, kävyt eivät hiihtolomaa viettäneet, vaan treenasivat ja osallistuivat valmentajakoulutukseen. Tinja ja Heli saivat viikonloppuna suoritettua loppuun Voimistelulajien valmentajien jatkokoulutuksen, johon sisältyi yhteensä kolme lähijaksoa eli kolmen päivän koulutussettiä Vierumäellä. 

Kaikki lähijaksot sisälsivät luentoja eri osa-alueilta sekä käytännön tekemistä jumppasalissa. Ensimmäisellä lähijaksolla paneuduttiin taidon oppimiseen ja käytiin läpi muun muassa erilaisia oppimistyylejä. Toisella lähijaksolla aiheena olivat fyysiset ominaisuudet ja niiden harjoittaminen. Kolmas ja viimeinen lähijakso sisälsi vartalotekniikkaa, koreografian tekemistä, välinetekniikkaa sekä asiasisältönä valmennuksen tukitoimet, kehonhuolto sekä voimistelun tyyppivammat ja niiden ennaltaehkäisy. Kävyt ovat olleet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että vammoilta on aika hyvin onnistuttu välttymään. Parempi koputtaa puuta kuitenkin tässä vaiheessa, kun kausi on vasta aluillaan (kop, kop..).

Koulutus oli kokonaisuutena antoisa ja ajatuksia herättävä, mutta toki myös intensiivisen sisällön vuoksi rankka. Kaksi käpyä saapui kolmena sunnuntai-iltana erittäin uupuneina koulutuksesta suoraan treeneihin. Käpytiimin sitoutuneisuutta kuvastaa myös se, että treeneissä on kuluneina viikkoina ollut toipilaita, jotka ovat kuitenkin olleet katsomassa treenejä, jotta ohjelmaa on saatu hiottua. Toipilaat ovat leikanneet pukuihin tulevia suikkuja ja kangaspaloja valmiiksi, ja puku-urakka on käynnistynyt.   

Palataanpa vielä hieman Vierumäelle viimeisen lähijakson tunnelmiin. Kolmas lähijakso oli viimeinen puristus, ja se tuntui jostain syystä kaikista lähijaksoista rankimmalta. Toisaalta viimeiset kolme päivää olivat myös koulutuksen hauskimmat. Tinja, Heli ja Vaasassa opiskeleva käpyjen entinen joukkuekaveri ja sisko Jaana kokivat mieleenpainuvia hetkiä muun muassa lauantaiaamuna matkalla aamupalalle jumituttuaan autolla jyrkkään mäkeen. Auto ei jaksanut mäen päälle, ja kun eteenpäin ei päästy, oli pakko peruuttaa. Tien molemmin puolin oli kuitenkin lumipenkat, ja auto onnistuttiin saamaan jumiin penkkaan. Heli ja Jaana yrittivät työntää autoa liikkeelle, mutta ylämäessä se ei kovin hyvin onnistunut. Ei auttanut, kuin kutsua huoltomies hinaamaan meidän irti. Suuret kiitokset Vierumäen ystävälliselle huoltomiehelle avusta!  

Viimeinen jakso sisälsi myös hieman iltaohjelmaa ja tutustumista koulutukseen osallistuneiden muiden seurojen valmentajiin. Pääsimme lauantai-iltana keilaamaan, ja Tinja totesi keilaustaidoistaan, että ”on joskus muutama hole-in-one tullut tehtyä.” Parempi siis pysytellä edelleen voimistelun parissa...

Kävyt ovat kunnostautuneet viime aikoina muissakin koulutuksissa, ja muun muassa tuomarikoulutukseen ovat osallistuneet alkuvuodesta Eeva ja Tiia. Kouluttautuminen jatkuu ensi lauantaina seuramme oppiäidin Hannelen vetämällä täsmäkoulutuksella.

Treeni-intoa ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

T. Heli

Suikkuja peliin, Riikka Penttilä!

Meillä oli viime syksynä ekaa kertaa Riken suunnittelemat puvut, eikä tuskan hieltä todellakaan vältytty. Tänä keväänä kaikki odottivat kauhulla pukuun tulevien suikkujen eli kangassuikaleiden määrää. Marjo onkin ehtinyt ommella jo yhden mallipuvun, jonka Rike on koristellut valmiiksi. Harkoissa on tällä viikolla ollut paljon toipilaita, jotka ovatkin jo ahkeroineet kaikkien pukuihin kangaspaloja. Kohta päästään liimailemaan ja ompelemaan strasseja, paljetteja sekä suikkuja omiin pukuihin, joiden pitäisi olla valmiina VVS:n katselmuksessa 6.3.

Riikka Penttilän suunnittelemat rohkeat ja omaperäiset puvut ovatkin kohahduttaneet voimisteluyleisöä kuluneina vuosina. Miss Valentine –kisoissakin Rike oli sanomansa mukaan nenä kiinni rytmisten tyttöjen puvuissa tutkimassa koristelutekniikoita. Päätimmekin kysyä Rikeltä kysymyksiä kilpailupuvuista ja kertoa vastaukset täällä blogissa.

1. Mistä keksit idean suunnittelemiisi pukuihin?

Koreografiasta ja musiikista. Yleensä ohjelmaa tehdessä jo tulee visio puvusta ja siitä miltä se näyttää.

2. Mikä on sun mielestä tällä hetkellä puvuissa IN? Mikä OUT?

Enemmän on alettu käyttämään yksityiskohtia. Ennen suurin osa puvuista oli aika simppeleitä. Myös koristeiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. On myös paljon ns. teemallisia pukuja, joista tietää jo ennen ohjelmaa, mikä teema kyseisellä joukkueella on. Out taitaa olla kokohaalarisamettipuvut...

3. Miten puku päätyy paperilta tyttöjen päälle?

Paperilla versio näyttää aina ihan erilaiselta kuin lopullinen. Olen huono piirtämään ja yleensä koristeluvaiheessa vasta suunnittelen lopullisen ulkonäön. Tykkään myös kokeilla eri tekniikoita. Mallipuvun teen itse kokonaan ja sen jälkeen vanhemmat tekevät loput. Yleensä vanhempien ilmeet ovat aika tuskaisia kun he näkevät, mikä työmäärä puvuissa on...

4. Mikä on kilpailupuvussa 'must'?

Strassit. Täytyy olla bling blingiä.

5. Mikä on sun lempiväri?

Pinkki & musta. Voikkapuvuissa kaikki paitsi punainen.

6. Minkälaista kisapukua et ikinä suunnittelisi?

Kuten edellisestä vastauksesta voisi päätellä, kokopunaista. En tykkää punaisista puvuista, ne näyttävät kaikki samalta. Pahoitteluni kaikille, joilla on ollut kokopunainen puku. (Myös itse kuulun siihen kategoriaan.)

7. Mikä on omaperäisin materiaali tai tekniikka, jota olet käyttänyt puvuissa?

Cineran kevät 2011 puku oli kiva tehdä, koska etuosa oli kokonaan valkoinen ja sai toteuttaa puvun pensselillä. Myös tämän kevään Adelien puvut olivat aika vaivalloiset. Halusin kokeilla spraytekniikkaa, mutta se ei ollutkaan ihan simppeliä. Zirconen kevät 2007 Samurai puvussa otin sakset käteen ja aloin leikkaamaan reikiä valmiiseen pukuun. Oli aika pelottavaa, sillä puku olisi voinut mennä pilalle. Myös niittejä olen erääseen pukuun laittanut, tosin ei ne näkynyt oikein minnekään.

8. Mikä on ollut vaativin puku toteuttaa?

Kaikki on omalla tavalla vaativia, mutta Adelien tämän kevään puku varmaankin kun tein sen alusta asti. Myös Zirconen 2008 Manson keilapuku oli haastava, koska tilattu printti oli puolet pienempi kuin sen olisi pitänyt.

Cineran RAKAS puku oli tuskaisa, koska valkoinen pitsi piti värjätä violetiksi, mutta lopputulos oli pastellinvioletti. Pastellinsävyt ei myöskään ole omissa henk.kohtaisissa suosikeissa, mutta ihan ok lopputuloksesta tuli.

Olivean syksyn puku oli myös vaativa omalla tavallaan, koska budjetti oli pienempi kuin yleensä kisapuvuissa.

9. Ollaan kuultu että olet saanut paljon kyselyitä pukujen maalaamisesta, voisitko antaa siitä jotain vinkkejä?

Juu, sähköposteja on tullut ja kyselty maalaamisesta. Ei se ole kuin mennä askartelukauppaan ja ostaa kangasmaalia. Sillä pääsee pitkälle. :)

10. Kuultiin myös, että olet saanut saumurin ja ommellut Adelien tämän kevään puvut itse, miten on sujunut?

Ihan hyvin. Tykkään ommella vaatteita ja voikkapukuja on helppo tehdä, koska materiaali on joustavaa. Muutamat raivokohtaukset sain kun kone tilttasi, mutta se kai kuuluu asiaan?

11. Mikä on sun kaikkien aikojen lempparipuku?

Niitä on niin paljon..Jos täytyy jotain sanoa niin tykkäsin siitä Fotonien kevään 2006 Pirates puvusta. Myös viime kevään Venäläisellä 12-14 Ocharovanie joukkueella oli hienot puvut. Jotain uutta. Jollain pikkurytmisellä oli joskus Looney Toones puku, se oli hieno! >.< Jos omista joukkueista täytyy sanoa, niin Cineran luuranko. Niin kamala, mutta niin ihana!

12. Mille joukkueille olet suunnitellut tänä keväänä puvut?

Adelie, Irena99, Olivea, Sole, Taiga ja Tringat.

13. Minkälainen tulee Olivean uudesta puvusta?

Värikäs. :)

Miss Valentinessa upeita voimisteluelämyksiä!

Olivean voimistelijoista useampi valmentaa jotain VVS:n valmennusryhmää. Uusimmat tulokkaat, Tiia ja Illu, valmentavat seuramme nuorimpia asemajumppareita, Tiia Flamingoita ja Illu Kolibreja ja Loxioita. Tinja ja Heli puolestaan luotsaavat Irena99 joukkuetta, joka tällä kaudella siirtyi 12-14-vuotiaiden mestaruussarjaan. Tämän lisäksi Tinja valmentaa Irena01 ja Adelieta. Näillä kävyillä menee paljon aikaa niin salilla valmentamassa kuin erilaisilla kisamatkoilla.

http://www.vkjanika.ee/index.php?page=25&lang=est

Irena99 ja Adelie matkasivat menneenä viikonloppuna kevään ensimmäisiin kisoihin Viron Tarttoon. Kyseessä oli tottakai Miss Valentine -kisa. Ennen kisaa yhdellä jos toisella oli mega-perhosia vatsassa. Ohjelmat ovat luonnollisesti tässä vaiheessa kautta vielä niin raakileita, ettei tiennyt mitä kisalta voi odottaa. Kuitenkin kisaharkassa valmentajille tuli luottavainen olo, kun tytöt näyttivät, että hyvä suoritus on mahdollinen. Perjantain kisasuorituksissa näkyi molemmilla joukkueilla hirmuisesti jännitystä, mutta tytöt suorittivat tästä huolimatta omalla tasollaan. Tästä on loistava jatkaa! Saimme kisoissa hyviä kommentteja ohjelman parantamiseen ja valkkujen silmät avautuvat aina vähän eri tavalla kun näkee joukkueen kisamatolla.

http://www.vfeg.ru/eng/page.php?n=210

http://www.vfeg.ru/eng/page.php?n=210

http://www.vfeg.ru/eng/page.php?n=210

http://www.vfeg.ru/eng/page.php?n=210

Paitsi että kysessä oli kisamatka, saimme myös nauttia World ja Challenge Cupeista. Täytyy sanoa, että venäläiset ovat mielettömiä koneita! Heidän voimistelu on niin helpon näköistä vaikkakin he tekivät huomattavasti vaikeampia liikkeitä kuin muut. Allekirjoittaneen lemppariksi jäi Roxett. Täytyy olla aika tikissä, että valkoinen kokopuku näyttää hyvältä!

Vaikka Venäjä oli omaa luokkaansa, sai suomalaisedustuksesta olla ylpeä! World Cupissa suomea edusti Ovo Akatemia Fosforit, Sanix, Minetit sekä seuramme oma edustusjoukkue Team Vantaa. Oli kyllä todella hermostuttavaa istua yleisössä ja jännätä, mitkä kaksi suomen joukkueista menevät jatkoon! Iloksemme Team Vantaa meni Antton Laineen upealla koreografialla finaaliin yhdessä Fosforien kanssa. Kevään naistensarjan kisasta tulee suomessa mieletön ja ihanaa, että maajoukkuepaikoista taistelee monta upeaa joukkuetta!

http://isabelvvs.blogspot.com/

Challenge Cupissa Suomea oli edustamassa Team Vantaa junior yhdessä Ovo Junior Teamin, Solen ja Tähdettärien kanssa. Solella muuten on Rike-valkkumme koreografia! Tässäkin sarjassa seuramme edustus pääsi finaaliin ja loppukilpailussa sijalle 6, Jee!

http://isabelvvs.blogspot.com/

Seuraamalla kisaa sai hyvin inspistä kehittää omaa valmennusta ja allekirjoittanut aloittaakin heti tänään Irenan treeneissä!

Tinja

Sähäkkää SuperCrossia Messukeskuksessa!

Viime viikonloppuna käpyset joutuivat hieman erilaiseen kilpailuympäristöön kuin mihin on voimistelussa totuttu. Hanna buukkasi tytöt töihin MP 12 Moottoripyöränäyttelyn perjantain ja lauantain SuperCross-osakilpailuihin, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa ja Helsingissä 20 vuoden tauon jälkeen. Luvassa oli siis vauhtia ja vaarallisia tilanteita...

SuperCross-rata

Tehtävänä oli ohjata kilpailuihin saapuvia katsojia omille paikoilleen katsomoon. Pääsimme kuitenkin vastaamaan myös jännittäviin kysymyksiin, kuten "Missä on baari?"...

Perjantaina hommissa olivat Katri, Reeta, Eeva ja Tiia. Ilta alkoi paikkojen esittelyllä, jonka lomassa saimme kuulla mm. Kimi Räikkösenkin olevan in da house.. Myöhemmin Katri pääsi vaihtamaan kuulumisia myös Sami Hyypiän kanssa ja siitähän vasta hymy irtosi :)

Monster-tytöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun ovet vihdoin avattiin show-meininkiä janoavalle kansalle, ilmeni muutama ongelma: L-katsomoa ei löytynyt koko SuperCross Areenalta, ja muutamia penkkirivejä puuttui. Mystisen L-katsomon dilemma ja kadonneet penkkirivit kuitenkin selvitettiin ja kaikki mahtuivat istumaan. Tytöt joutuivat hieman yllättäen myös myymään käsiohjelmia, mutta kokeneet myyntitykit selvisivät hommasta kunnialla!

Käpytiimi valmiina palvelukseen!

Lauantaina meininki oli jotakuinkin sama, tällä kertaa puikoissa Hanna, Tinja, Sanni ja Heli. Pari tuntia meni kuin siivillä ja kaikki katsojat saatiin onnellisesti omille paikoille seuraamaan showta.

Itse kilpailussa eri puolilta maailmaa Messukeskukseen saapuneet ajajat kaahasivat radalla niin että rapa roiskui ja volyymikin oli kohdillaan. Voiton kilpailuissa vei lopulta ranskalainen Fabian Izoird. Suomalaiset olivat kisassa jokseenkin vaisuja, mutta ehkä heistäkin kuullaan vielä :)

Kuva: www.offroadpro.fi

Kuva: www.kivirock.fi

Korvissa raikaa vieläkin pyörien pärinä ja nenässä haisee bensa, mutta ollaan palattu tutulle ja turvalliselle matolle treenailemaan kevään letkeää ohjelmaa ;) Paljon tsemppiä kaikille tulevan viikonlopun Miss Valentineen ja muille treeneihin!

Terkkuja Galapagossaarilta!

Vuosi on vaihtunut ja kävyt ovat palanneet taas tuttuun treenisaliin Uomiksen koululle. Itse vietin joululoman perheeni kanssa Ecuadorissa, jossa veljeni oli töissä ja pääsin ekoihin treeneihin eilen. Ennen joululomaa kasattuun ohjelmaan oli tehty jo vähän muutoksia, mutta lähinnä keskityin hengissä selviämiseen. :)

Matka Etelä-Amerikkaan oli kokonaisuudessaan tosi hieno ja ikimuistoisimmat hetket vietettiin varmaankin juuri Galapagossaarilla eläimiä ja tuliperäisiä saaria ihmetellen. Ecuador on maana aika vaihteleva, sillä korkealla vuoristossa neljässä kilometrissä asustelevien intiaanien elämäntyyli muistuttaa vain vähän rannikon kuumaa ja kosteaa meininkiä.

Varsinkin tyttöjen elämä Ecuadorissa on erilaista kuin täällä Suomessa. Paikallisen tuttavaperheen kanssa jutellessa kävi ilmi, että paikalliset tytöt eivät kuulemma juurikaan harrasta urheilua nuorena. Sen sijaan tytöt näyttivät keskittyvän pitkien hiuksien kasvattamiseen sekä meikkaamiseen (ja silikonirintojen hankkimiseen). Olisi harmillista asua niin ulkonäkökeskeisessä maassa, kun tietää miten paljon iloa harrastus voi tuoda nuoren elämään. Ei kaikki kuitenkaan ole niin mustavalkoista, sillä sekä oma äitini että tuttavaperheemme äiti tökkivät minua ihan saman lailla yläselkään, jotta muistaisin istua hyvässä ryhdissä. :P

Nyt täytyy taas orientoitua kouluun ja lumiseen Suomeen. Lähiviikkoina keskitytään siihen, että saataisiin ohjelma täysin valmiiksi. Pukukankaita tilaillaan parhaillaan ja strasseja on haalittu ulkomaita myöten. Käpyihin on tullut myös kaksi uutta kisaajaa tälle keväälle, Tiia ja Illu, joten kuorossa voimistelee nyt yhteensä 10 käpystä.

-Eevis

Rentoa joulun odotusta!

Enää pari päivää jouluun! Itse en millään meinaa päästä joulufiilikseen, pitkälti viimeviikkoon asti jatkuneen jumppa- ja koulukiireen takia. Viime viikolla Olivea esiintyi tiistaina ja torstaina VVS:n joulunäytöksessä. Tiistaina mukana oli myös Lipstikka ja pääsimme kerran vielä esittämään Kajo-teoksen. Keskiviikkona puolestaan rakennetiin kevään kilpailuohjelma, mutta ei siitä tälläkertaa enempää;). Oliveasta Heli ja minä vietimme vielä viikonlopun Solvallassa ohjelmaleirillä Irenan kanssa.

Tällä viikolla kiire on onneksi unohtunut ja olen saanut nukkua pitkään, päässyt hankkimaan joululahjoja ja siivoamaan kotia. Tänä vuonna meidän kaksioon hankittiin ihan oikea joulukuusi! Koristeita on kerääntynyt jo sen verran paljon varastoon, että pitihän niiden päästä kerrankin kuuseen roikkumaan.

Luotan siihen, että jouluntunnelma löytyy aattona, kun syödään hyvin perheen kanssa. Siihen asti kynttilät, tontut ja Wilma-koira auttavat jaksamaan kaamoksessa:)

Oikein rauhallista joulua kaikille!
Tinja

Olivea ja Wagner jumppaa

Kisakausi on ohi, mutta vielä on edessä kaksi Vantaan voimisteluseuran joulunäytöstä 13. ja 15. päivä joulukuuta. Ajatukset on tosin suunnattu jo kevääseen ja kisojen jälkeen on voinut jumpata hieman vapaammin, vaikkakin Rike otti heti ekoissa kisojen jälkeisissä treeneissä kuminauhat käyttöön. Kiitos Adelielle kumpparien lainasta! :) Syksyn kisakireyden laukaisemiseksi ajateltiin laittaa muutama jumppaan liittyvä sarjakuva. Enjoy!

Kaikille harjoitusintoa joulutauolle, älkää uskoko Wagneria. :P

Sarjakuvat täältä.