Olivean pukutalkoot ja VVS:n katselmus

Viime sunnuntaina kokoonnuimme aamuvarhain Marjon luokse koristelutalkoisiin. Puvutkin valmistuivat ”hyvissä” ajoin eli jopa kaksi tuntia ennen talkoiden starttia! Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, on joku nokkela joskus todennut…

Ilman koristeitahan puvut näyttävät aina varsin karuilta ja hameen helmakin liehui lähempänä polvia kuin pakaraa, joten sovituksen jälkeen ensimmäinen operaatio oli saksia helmat reilusti lyhyemmiksi ja suikaloida reunat rosoisiksi. Sen jälkeen alkoikin kuumeinen mallipuvun tuijotus ja suikaleiden oikeille paikoille laittaminen. 

Koristelun lomassa syötiin myös runsas lounas, sillä illalla oli luvassa vielä pitkät treenit. Koska pöytätila oli varattu puvuille, strasseille, paljeteille, liimalle, maalille ja kangassuikaleille, katettiin lautaset aterimineen lattialle. Piknik-henkisen ruokailun jälkeen oli taas virtaa jatkaa askartelua.

Ei tästä tuu mitään, en mä osaa, tää on ihan mahdotonta, hirvee duuni jne. kommentteja sateli suunnasta jos toisesta, mutta niistä huolimatta ja vajaan seitsemän tunnin työrupeaman jälkeen puvut saatiin ihan hyvään vaiheeseen seuran katselmusta silmällä pitäen!

Eilen tiistaina 25.10. oli vuorossa Olivea-joukkueen debyytti joukkuevoimistelun parissa, kun VVS järjesti perinteisen kisakatselmuksen.  Edellisestä katselmuksesta olikin päässyt vierähtämään 2-7 vuotta hieman voimistelijasta riippuen… 

Kotisalillemme oli jälleen kokoontunut runsaasti voimistelun ystäviä ja tietenkin valtava määrä jumppareita ihan pienistä meihin ”varttuneempiin”. Ohjelmaa oli ihana tehdä mielettömän kannustuksen saattelemana! Kiitos yleisölle! Tästä on mukavaa jatkaa harjoituksia!

Hiontaa Hiontaa

Timantistakaan ei tule kiiltävää ilman kunnon hiontaa. Myöskään kilpailuohjelmaa ei saada huippukuntoon ilman tarkkaa hiomista ja kohtien läpikäymistä. Vaikka tämä onkin ohjelman valmistumisen kannalta raskain ja kenties inhottavin osuus, pitää juuri tämä vaihe tehdä huolella. Kisoihin on enää muutama viikko ja pinna kotisaleilla on varmasti kiristynyt enemmän kuin yhdellä voimistelijalla. Syyskauteen kun yleensä mahtuu muutenkin stressiä ja jos jonkinmoista kiirettä. Toivotamme siis tsempit kaikille ohjelmia hioville joukkueille, kärsillivällisyyttä kasoittain valmentajille ja virtaa voimistelijoille. Kyllä tästä selvitään ja kaikki palkitaan myöhemmin kaudella. Nyt vaan hiomapaperit reppuun ja salille ohjelman kimppuun. Laitetaan timantit kiiltämään!

Kuva 1: http://www.bosch-pt.com/fi/fi/accocs/Tarvikkeet/172015/hiomapyoeroet-epaekeskohiomakoneille/

Kuva 2: http://www.poratuuli.fi/hiomapaperit_kasin.php

Olivea ja Lipstikka

Labiili, orgaaninen liike, fermaatti. Tuntuvatko nimitykset tutuilta? No ei meistäkään tuntuneet ennen kuin aloitettiin treenaaminen Iston kanssa. Saimme nimittäin ohjaajamme Mantan kontaktien kautta ainutkertaisen mahdollisuuden esiintyä Voimistelun gaalanäytöksessä yhdessä Lipstikan kanssa Isto Turpeisen koreografialla Kajo.

Suomen voimisteluliitto järjestää marraskuussa gaalan, jossa esiintyy Svolin huippuja aivan pienistä lapsista vanhuksiin. Yhdessä me edustetaan aikalailla keskiarvoa Lipstikan koostuessa noin seitsemänkymppisistä miehistä ja naisista. Isto on ohjannut Lipstikka-ryhmää jo pitkän aikaa ja gaalassa esitettävää Kajoa on ilmeisesti hieman laajennettu tähän näytökseen. Meidän kanssa yhteistyö on vasta alkanut ja tanssillisemman liikekielen saavuttaminen onkin tuottanut jokseenkin päänvaivaa niin plién muodostuksen, rytmin kuin käsien asentojenkin vuoksi. Voimistelijoilla liikekieli kun tuppaa pyrkimään aina vain ylemmäs ja ylemmäs, kun taas tanssissa voimaa liikkeisiin pitäisi hakea enemmän lattiasta.

Toivottavasti me saamme esityksen kuntoon 19.11 mennessä kaikkien muiden projektien ohella. Nyt ollaan kuitenkin käyty jo kaksi kertaa Lipstikan kanssa harjoittelemassa Vallilassa. Harjoitukset ovat olleet todella hauskoja ja ihanan erilaisia. Meidän mielestä esitys on tosi vaikuttava ja Lipstikka aivan valloittava! Ohjelma kuvaa hienosti elämänkaarta ja Lipstikan liikkeisiin on latautunut kaikki ne kokemukset, tiedot ja taidot, joita on elämän varrella kertynyt. Iston sanoja lainataksemme: ’he ovat eläneet Suomessa ennen appelsiinien tuloa’. Vaikeahan sitä on siis samaan yltää. :D

Alla muutama kuva harjoituksista.

Näytökset ovat 19.11 klo 15 ja klo 17.30 Kansallisoopperan Alminsalissa. Tervetuloa katsomaan!

Olivea VVS:n 35-vuotisjuhlissa

Monet seurat näyttävät tänä vuonna juhlistavan merkkipäiviänsä. Esimerkiksi Olarin Voimistelijat järjestää joulukuussa näytöksen 30-vuotisjuhlansa kunniaksi ja Turun Urheiluliitto juhli 110-vuotista taivaltaan syyskuussa. Vantaan voimisteluseura on puolestaan toiminut 35 vuoden ajan. Monet meistä ovat ensimmäistä kertaa esiintyneet seuran 20-vuotisjuhlanäytöksessä, joten vuosia seurassa on usealla kertynyt ainakin 15 vuotta niin voimistelijoina, valmentajina kuin tuomareinakin. Näytöksessä kuulimme, että seuran toiminta on alun perin alkanut erään vantaalaisen taloyhtiön kerhohuoneesta, kun liikunnanjanoiset naiset alkoivat pitää keskenään jumppaa – ja nyt seurassa on jo 1500 jäsentä.

Juhlanäytös järjestettiin lauantaina 8.10 Martinus-salissa Vantaan Martinlaaksossa. Esitimme näytöksessä pätkän syksyn ohjelmastamme seuran toimintaa esittelevässä sikermässä sekä varta vasten juhlanäytökseen tehdyn tanssillisemman voimisteluohjelman Dead Boysin kappaleeseen Ain’t it fun. Näytösohjelman kanssa tuli ’hieman’ kiire, ja viimeiset opettelivat ohjelmaa perjantai-illan kenraaliharjoituksissa. Osa Olivea-tytöistä esiintyi myös sikermässä, jossa esiteltiin vanhoja MM-kilpailuihin osallistuneita kilpailuohjelmia. Vältyttiin näytöksessä suuremmilta virheiltä ja vanhempien mielestä syksyn kilpailuohjelma näytti jo lupaavalta. Meidän suosikkeja illan ohjelmistosta olivat ainakin pienten Tringojen ’Hiiri Kiireinen’ –ohjelma sekä Adelien uusi vanneohjelma.

Illalla Hämeenkylän kartanolla järjestettiin illallinen, johon melkein kaikki meistä osallistuivat. Juhlassa kuunneltiin puheita, syötiin hyvin ja vähän tanssittiinkin. Varsinkin Frida-tyttöjen puhe, jossa kiiteltiin vanhempien työpanosta, oli sympaattinen. Äidit ja isät olivat kilpauran aikana muistaneet noudattaa kolmen k:n sääntöä: kuljeta, kannusta ja kustanna. Voimisteluntäyteisen viikonlopun päätti sunnuntai-illan harjoitukset, joissa aloitettiin syksyn ohjelman hiominen.

Pitkä viikonloppu Pariisin lämmössä

Keskiviikkona muiden Olivea-jäsenten ahkeroidessa salilla, tämä käpy lensi romantiikan pääkaupunkiin Pariisiin. Sain hyvin pian huomata, että olin pakannut täysin väärät vaatteet ja kengät mukaan, Pariisissa oli joka päivä +29 astetta ja täysin pilvetön taivas! Ei auttanut muu kun ostaa uutta varustusta. ;) Ihan hirveästi matkabudjetti ei kuitenkaan antanut periksi impulssiostoksille, sillä Pariisissa elämään vaan kuuluu pitkät kahvilahetket ja ravintolaillat. Hyvin tulikin syötyä ja juotua!

Matkan ehdoton kohokohta oli perjantai-illan risteily Seine-joella. Illalla Pariisin rakennukset on upeasti valaistu ja puolen tunnin välein Eiffel välkehtii koko komeudessaan. Majoituimme edullisessa mutta hyvätasoisessa Lodge Du Centressä, josta oli hyvät kulkuyhteydet niin kävellen kuin metrollakin. Metroliikenne on Pariisissa hieman toista kun Helsingin yksi metrolinja. Pariisissa linjoja menee sinne sun tänne ja se onkin paras tapa liikkua kaupungissa.

Kävimme myös katakombeissa. Katakombit olivat todella mielenkiitoinen kokemus, vaikka olikin aika hyytävää kävellä (oikeiden!) luiden ja pääkallojen keskellä! Pakollinen museokäyntikin mahtui mukaan, kävimme Pompidou modernin taiteen museossa. Ihan kaikki teokset eivät natsanneet, mutta olipahan kokemus.

Huhu kertoo, että ranskalaiset ovat epäkohteliaita turisteille ja että he eivät puhu englantia periaatteesta. Tosiasiassa pariisilaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita, englantia puhuttiin, mutta kielitaito oli usein heikkoa. Summa summarum: menkää ihmiset Pariisin jos vaan on mahdollisuus, se on näkemisen arvoinen paikka:)

-Tinja eli Stige

Olivea syö!

Helsingissä oli 16.-29.9  Syö! Helsinki-viikot, jolloin monissa ravintoloissa sai ruokaa tasan kympillä. Päätimme Högen ehdotuksesta suunnata joukkueen kanssa Maya’s Bar & Grilliin rautatientorille torstai-illan kunniaksi.

Ensin kävimme kuitenkin Forumissa metsästämässä seuran 35-vuotisnäytökseen esiintymisvaatteita ja onnistuimmekin löytämään mekot ja sukkikset Riken suunnittelemaan tanssiin. VVS:n juhlanäytöshän pidetään ensi viikon lauantaina 8.10 Martinus-salissa.

Maijan grillissä kympin aterioina olivat halloumivuohenjuustosalaatti ja hiiligrillattu kana, jotka kummatkin maistuivat pitkähkön odottelun jälkeen tosi hyviltä! Varsinkin vohveliperunat olivat uutena tuttavuutena menestys.

Ravintolassa tuli myös juteltua juuri valmistuneen mallipuvun väreistä, vielä keskeneräisestä juhlanäytösohjelmasta, tulevista välinekisoista, juhlanäytöksen jälkeisestä illallisesta ja jopa kauden päättäjäisistä. Joukkue odottaa kaikkia tulevia tapahtumia innolla, ja vaikka jotkut esitykset vielä hieman huolestuttavat niin suurinta osaa jo kutkuttaa päästä lavalle.

Kuulumisia pukuviidakosta!

Sellaiselta tämä kuluva viikko on tuntunut, sillä työn alla on paitsi Olivean niin myös muutaman muun VVS:n joukkueen puvut. Kangaspinoja, kaavanosia, keskeneräisiä pukuja ja kahvikuppeja – niitä on tämä asunto nurkkia myöten täynnä muutaman viikon ajan!

Riikan tekemän suunnitelman pohjalta piirsin kaavan ja valmistin sovituspuvun aiempien vuosien ylijääneistä kankaista. Tuo väreiltään varsin 90-lukuinen luomus herättikin kyseenalaista huomiota kotisalilla ja taisimme joutua muutamaan otteeseen vakuuttelemaan muille voimistelijoille, että sovituspuku todellakin on vain sovitusta varten... Teemaan sopivia kankaita taas on metsästetty niin puhelimitse kuin jalkaisin ympäri pääkaupunkiseudun kangaskauppoja ja eilen lopultakin sain kannettua kotiin viimeisetkin metrit.

Pukumme valmistuvat siis joukkueen sisäisin voimin, kiitos ompelutaitoni ja toisaalta taidottomuuteni sanoa ei! ;) No ei, nämä ompelu-urakat ovat lopulta kuitenkin aina palkitsevia, sillä mitäpä voimistelijat eniten uudelta ohjelmalta odottavat kuin kilpailupukua - oli ikää sitten 13 tai 23 vuotta!

Toiset viettävät lomansa etelässä rannalla makoillen tai mökillä rentoutuen, mutta hc-jumppari kyyhöttää ompelukoneiden ääressä puolet kesälomastaan! Onneksi sentään välillä pääsee treeneihin hengähtämään!

Marjo eli Marjorie

 

Olivea messuilla!

Vaikkakin tämän joukkueen yhteinen taival on suhteellisen lyhyt, on yhteinen sävel salilla ja sen ulkopuolella löytynyt helposti. Voisi sanoa, että kävyt ovat toinen perhe (ja viime aikoina sali toinen koti...) Vietämme siis mielellämme aikaa yhdessä myös voimistelun ulkopuolella, milloin ravintolassa ruokaillen, milloin toistemme tupareissa.

Viime viikonloppuna aika meni osalla meistä messuilla töissä. Tinjan, eli Stigen, avomiehen firma Lisävoima tarvitsi kipeästi työvoimaa messukeskuksessa järjestettäviä Valo-messuja varten. Messut olivat osa Habitare-tapahtumaa. Jakaannuimme kahden hengen ryhmiin ja olimme vuoropäivin vuorossa markkinoimassa ja myymässä huikeita valaisintuotteita! Tehtävä osottautui helpoksi ja kivaksi, sillä tuotteet olivat mielestämme todella toimivia ja tyylikkäitä. Lisävoima itsessään tekee kaikkea sähköalaan liittyvää, mutta messuilla markkinoimme firman maahantuomia tuotteita Plumenia ja NUD Collectionia. Messujen slogan kuului: Koska maailma ei ole mustavalkoinen. NUDin tuotteisiin kuuluu mm. 44 eri väristä johtoa ja kaikki meistä valitsikin useaan oteeseen oman lempparinsa, jonka haluaa kotiinsa. Plumen taas on energiansäästölamppu, jonka muotoilu vaan on niin huippu, ettei sitä sinänsä tarvinnut mainostaa.

Kivaa oli ja saimme jopa tuotteita myytyä!

Mikä Olivea?

Tähän blogin historian alkuun on varmasti toivottavaa valoittaa hieman minkälaiset tyypit blogia ylläpitävät. Olivea-joukkue sai alkunsa vuosi sitten kun VVS:n jo eläköityneet voimistelijat huomasivat kaipaavansa voimisteluelämää. Aluksi ryhmämme kutsui itseään vanhoiksi kävyiksi ja tämä nimi elää edelleen keskuudessamme. Keväällä osallistuimme Svolin alue- ja valtakunnalliseen Show-tapahtumaan nimellä Loputtomat. Alue Showssa saavutimme hopeaa kahdessa eri sarjassa. Valtakunnallisessa showssa lähdimme tavoittelemaan mitalin kirkastusta ja tavoite toteutui kun saavutimme kultaa tanssillisen voimistelun sarjassa. Jee!

Olivea-nimi on meille kaikille vielä uusi ja vieras, mutta niinhän kaikki nimet ovat aluksi. Nyt vaan kovasti käyttämään nimeä, jotta saadaan siihen vähän tuntumaa. Olivea on VVS:n tapaan lintu (tosin tämä saattaa olla vain osa linnun latinankielistä nimeä). Joukkueessa voimistelevat naiset ovat iältään 21-30 vuotiaita. Osa meistä opiskelee, osa taas on jo päässyt työelämän iloiseen maailmaan. Kaikki meistä asuvat omillaan, joko yksin tai enemmän tai vähemmän karvaisen kumppanin kanssa. Aikaisemmin olemme voimistelleet VVS:n muissa, jo lopettaneissa joukkueissa. Uusimpana vahvistuksena saimme myös Keravalta Reetan. Yhteensä joukkueessa on voimistelijoita kolmesta eri joukkueesta, joten töitä riittää saadaksemme voimistelun soljumaan yhteen. Mutta tekemisen fiilis on hyvä ja kaikilla motivaatio korkealla, joten eiköhän tästä saada hyvä juttu aikaiseksi!

Nyt elämä täyttyy voimistelusta, sillä Olivea harjoittelee tällä hetkellä paitsi kisaohjelmaa, myös kahta esitysohjelmaa ja vanhoja edustusohjelmia VVS:n 35v gaalaan. Joku muu kirjoittaa piakkoin lisää arjesta ja juhlasta, siihen asti over and out!

Tervetuloa!

Voimistelublogien ollessa tällä hetkellä hyvin suosittuja päätimme mekin perustaa joukkueellemme oman blogin. Blogissa aiomme kirjoittaa Olivea-joukkueemme harjoituksista, kilpailuista, niihin valmistautumisesta sekä kaikesta muusta voimisteluun ja sen ulkopuoliseen elämään liittyvästä arjesta ja juhlasta.

Aloitimme viime vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen (toisilla taukoa enemmän, toisilla vähemmän) jumppaamisen vanhojen tuttujen voimistelukavereiden kanssa. Saimme taas huomata, kuinka kivaa voimistelu onkaan hyvien ystävien seurassa. Tänä syksynä olisi tarkoitus osallistua välinekisoihin naisten sarjassa kilpasarjan puolella. Katsotaan miten käy! Ryhmässämme voimistelee kymmenisen tyttöä, mutta kilpailuihin meistä ehtii syksyllä osallistua kahdeksan.

Syksyn ohjelmaa:

8.10     Seuran 35-vuotisjuhlanäytös, Martinus

6.11     Aluekisat, Helsinki

13.11   Mind Spa Cup, Nummela

19.11   Svoli Gaala, Alminsali

26.11   Mestaruuskisat, Tampere

Bannerin kuva täältä: http://www.eskaejeweller.com.au/blog/